COLLECTIVE EMAILS scientist

hei sina.

hei anneli ;), eemeli, immu, johnny, jossu, kaidi, mirju, hanna, nennu, ranna, sirje, tiitu, affe, topi.

miten menee siella?

viime aikoina on tapahtunut paljon onnellisia asioita. tanaan esimerkiksi; istuin edinburghissa pienessa sopossa kahvilassa, oli ilta ja pimeaa, katselin ikkunasta valaistuja katuja ja rakennuksia, ystavani oli juuri lahtenyt. sitten kahvilaan astui neljan hengen joukko, olivat tulossa sodanvastaisesta mielenosoituksesta glasgow'sta (huomenna saan lukea lehdesta miten mielenosoitus meni... tiedan, etta sinne odotettiin puolta miljoonaa ihmista). kahvilanpitajamies sanoi, etta on juuri sulkemassa, parikymmenta minuuttia auki korkeintaan enaa, mutta nelikko jai kuitenkin. toinen naisista istuutui huoneessa olevan pianon aareen, toinen otti pianon paalta viulun, toinen miehista kavi hakemassa keittiosta kitaran ja pianistitytto alkoi soittaa ja laulaa coldplayn biisia "the scientist". mina tykkaan siita biisista ihan alyttomasti. ja tytto ja kitaristi lauloivat hyvin yhteen. mina kuuntelin.

onnellista on myos tama vapaapaiva. perheeni on alpeilla laskettelemassa, siis kaikki muut paitsi natasha. kylla, pojat ja vanhemmat lensivat perjantaina ranskaan viiden paivan hiihtolomalle, ja jattivat

koirat

kissan

kanat!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

kalat

ja Tashan minun hoiviini. toistaiseksi kaikki ovat elossa. minakin, juuri ja juuri. olen siis kokeillut parin paivan ajan, millaista on olla 24 tuntia vuorokaudessa kahdestaan perheen nuorimmaisen kanssa. ikavinta on oisin; tytto ei anna minun nukkua. han herailee pari kertaa yossa ja pyytaa paasta nukkumaan minun sankyyni, ja molempina oina olen lopulta (lopen uupuneena) suostunut. aamuisin Tasha heraa puoli kahdeksan aikohin, vaikka on loma. "Is it time to wakeup now?" han kysyy aina hyvin viattomasti, ja mitas siihen voi vastata. "No, it's actually the middle ofthe night, just for some weird reason it's not dark."

tanaan Tasha on kuitenkin kaverinsa luona, joten minulla on aikaa. vaikka kirjoitella kavereilleni. tai istua kahvilassa kuuntelemassa musiikkia.

onnellista on se, etta tama kevat tuntuu alkaneen oikein hyvin. en osaa/halua sanoa muuta. haluan menna katsomaan telkkaria ja rapsuttamaan koiria. mutta tama vuosi on varmasti oikein kehityskelpoinen yksilo.

onnellista oli kayda katsomassa Man Without A Past (Mies vailla menneisyytta, by Kaurismaki), joka meni taalla yhdessa leffateatterissa pari viikkoa. oli kummallista nahda helsinkia ja kuulla suomea (vaikka eihan kukaan niin oikeasti puhu), hymyilytti. Matt, mun italialainen kitaraopettajani kysyi multa tassa yhtena paivana, etta enko ma kaipaa Suomea. "kylla ma kaipaan monia asioita", ma sanoin. "saunaa. talvea. Suomen tehokkuutta." tehokkuus ei taalla ole todellakaan mikaan perusominaisuus. julkinen liikenne on yks asia, missa sen huomaa paivittain. joskus lokakuussa mun kayttama bussiyhtio paatti panna kaikki vuoronsa ja aikataulunsa uusiks - ne muun muassa poisti kokonaan sen bussin, milla ma kuljin edinburghiin - mutta sen sijaan etta ne ois laittaneet uudet aikataulut bussipysakeille, ne laitto vaan tekstin "the timetables are being updated". onko mun tarkotus menna bussipysakille seisomaan ja odottaa karsivallisesti, ja kun bussi vihdoin jossain vaiheessa tulee, kysya sitten etta mihinkohan mahdatte olla menossa? kaiken huippu on, etta aikataulut on muka yha edelleen "being updated" - pysakeille asti uusia aikatauluja ei ole saatu. tottakai niita saa bussiyhtion toimistosta, mutta niitakaan ei ole ripoteltu turhan tiheaan, edinburghin keskustassa esmes ei ole yhtaan. ja lisaksi: pari viikkoa sitten yhden toisen bussin aikatalua oli muutettu, mutta mulle se selvis vasta kun pari kertaa odotin pysakilla 45 minuuttia. kyseinen bussi kulkee vaan kerran tunnissa, mutta nyt mulla ei ole aavistustakaan milloin, silla pysakeilla on vielakin vanhat aikataulut... ja ihmisraukat luottaa niihin...

naissa olosuhteissa tulee onnelliseksi jo siita, etta oikea bussi saapuu edes suunnilleen oikeaan aikaan.

hmm...katosin ajatuksestani... niin, Matt sanoi mulle etta kun se tuli Skotlantiin, sen ensivaikutelma oli etta ihana kun kaikki toimii tehokkaasti... niinpaljon tehokkaammin kun Italiassa. "You should come to Finland", ma nauroin, ja se vastas: "You should come to Italy." sitten se kysyi, etta mita me suomalaiset oikeen tehdaan, kun kaikki toimii niin nopeasti ja tehokkaasti ja meille kaiken jarjen mukaan jaa enemman aikaa.

mita me tehdaan?

onnellista on Forest -niminen "kahvila". se on oikeesti paljon enemman kun kahvila, ja siita on tullut mun (niin kun varmasti monen muunkin) toinen koti. se on eraanlainen turvapaikka, sellanen minne mennaan kun maailma on julma ja kylma. kerron siita joskus enemman...

onnellista on, etta mun kaverit Iina ja Tiina on kutsuneet mut viikoks vaeltamaan kanssaan Pohjois-Skotlantiin huhtikuussa. se olis upea matka, mutta en tieda viela tuleeko siita mitaan. riippuuperheesta...

en tieda kuinka onnellista on se, etta aitini on ilmoittanut tulevansa tanne, myoskin huhtikuussa. se aikoo tehda kaverinsa kanssa moottoripyorareissun, kiertaa skotlantia ja irlantia mikali ma olen ymmartanyt oikein. mun kaverit taalla on olleet hyvin kiinnostuneita, ne odottaa innolla paasevansa tapaamaan tuota outoa moottoripyora-aitia.

ma odotan enemman paasevani tapaamaan jotakuta ystavistani. masentavaa on se, ettei kukaan ole tulossa. ma olen kylla ihan kiitollinen siita, ettette te lupailleet mun lahtiessa tulla kaymaan ja peruneet sitten (niinkun mun taallaolevien kavereitten kotimaissa olevat kaverit on tehneet). ja tiedanhan ma tarkalleen omasta kokemuksesta, millanen on opiskelijoiden yleinen rahatilanne ja kuinka vaikeaa on loytaa parisataa euroa ylimaaraista matkaa varten. sen takia en ole aikaisemmin edes kysellyt teita - on niin ikavaa saada kuulla kymmenia kertoja se sama "ois tosi kiva tulla, mutta..." (ja on ikavaa joutuasanomaan niin). lauantai on kuitenkin toivoa taynna ja siksi ma nyt vaatimattomasti esitan kutsun tulla tapaamaan mua.

olet enemman kuin tervetullut.

mun perhe on valmis varmastikin majoittamaan ja ruokkimaan mun ystavia, lisaks mulla on kaytossani auto mika helpottaa (ja saastuttaa) asioita. huhtikuussa penskoilla on lomaa koulusta joten munkin on mahdollista saada jokunen paiva vapaata... hypatkaa mun aidin moottoripyoran kyytiin ja tulkaasen mukana ;) tai hypatkaa lentokoneeseen vaikka jo huomenna. tai laivaan. ruotsista paasee laivalla newcastleen, jokaon jo melkeen edinburgh.

hih.



on tapahtunut myos paljon onnettomia asioita, mutta koska ma olen tanaan hyvin optimistisella tuulella (jakoska tama taman meilin pituus ylittaa jo kaikki kohteliaan kanssakaymisen rajat) ma en kirjota niista. ma en kirjota enaa mistaan. ma menen katsomaan koiriaja rapsuttamaan telkkaria. hyvaa yota

-Tuulia /Kitta